Pirkkala-Linnainmaa-raitiotieallianssi

Pirkkala-Linnainmaa-raitiotieallianssin tiedonhallinta on vaativa kokonaisuus
19.11.2024
Tampereen Ratikan Pirkkala-Linnainmaa-allianssin kehitysvaihe käynnistyi syyskuussa 2023. Silloin valittiin myös toteutussuunnittelun ja mahdollisen rakentamisen palveluntuottajat. Hankkeessa on löydetty erityisesti vaativalle raitiotiehankkeelle sopiva kokonaisuus tiedonhallintaan.
Allianssin kehitysvaihetta edelsi hankesuunnitelmavaihe, joka päättyi helmikuussa 2023. Kehitysvaiheessa tarkennetaan hankesuunnitelmassa esitettyjä alustavia katusuunnitelmia ja vaihtoehtovertailuja.
Kehitysvaiheen aikana allianssi laati katusuunnitelmat, toteutussuunnitelman ja laski rakentamisen tavoitekustannuksen. Suunnitelma on jatkoa jo käytössä olevalle raitiotieosuudelle Sorin aukion ja Kaupin kampuksen välillä. Suunniteltujen ratahaarojen pituus on yhteensä 13,6 km.
Tampereen kaupunginvaltuusto ja Pirkkalan kunnanvaltuusto päättivät kehitysvaiheen tulosten perusteella 21.10.2024 kokouksissaan raitiotien rakentamisesta kahdessa vaiheessa. Toisen vaiheen toteutus edellyttää valtiontuen varmistumista. Tampereen Raitiotie Oy toimii raitiotien rakentamisen tilaajana.
Haastattelimme Pirlin tiedonhallinnasta vastaavaa Atte Kajanderia (Sweco), hankkeen BIM-koordinaattoria Teppo Viinikkaa (NRC Group) ja hankkeen tilannekuvavastaavaa Annika Jalosta (AFRY) hankkeen tiedonhallinnan kokonaisuuden rakentamisesta.

Tiedonhallinnan kokonaisuuden rakentaminen
Vuosi on lyhyt aika. Kehitysvaiheille on kuitenkin tyypillistä, että suunnitelmat tulisi saada valmiiksi ja esittelykuntoon vuoden aikana.
Yksi järjestelmä ei mitenkään voi ratkaista kaikkia hankkeen tiedonhallinnan haasteita. Tässä hankkeessa löydettiin nimenomaan vaativalle raitiotiehankkeelle sopiva kokonaisuus allianssin kehitysvaiheeseen.
Mukaan saatiin kolme kotimaista ketterää toimijaa: M-Files, Flou.io ja Vektor.io. Kolmikko on toimittanut omia ohjelmistojaan myös muihin merkittäviin maamme infrahankkeisiin kuten Kruunusillat, Lentorata ja Raidejokeri.
Kysyimme hankkeen BIM-koordinaattori Teppo Viinikalta, miksi aikanaan päädyttiin juuri M-Files, Flou.io ja Vektor.io -kokonaisuuteen?
“Vuorovaikutusyhteistyö on mielekästä eri kotimaisten toimijoiden kanssa. Asioita pystytään kehittämään yhdessä, kun on tahtotilaa ja ketteryyttä”.
“Heti alkuvaiheessa M-Filesin valinta oli helppoa, sillä se oli jo tilaajalla käytössä. M-Files on metadata-pohjainen järjestelmä, jossa tietoja voidaan koostaa käyttäjien tarpeiden mukaan eri käyttäjäkansioihin” Viinikka kertoo.
“Flou.io tuli mukaan, kun todettiin, että tarvitaan paljon tietoa visualisoituna, jotta kaikki tietäisivät missä mennään. Lähdettiin kehittämään tilannekuvaa, tehtävien ohjausta ja aikataulutusta.” Viinikka kertoo Flou.ion merkityksestä osana tiedonhallintakokonaisuutta.
“Meillä oli siis paikka tiedostoille ja tilannekuva, mutta ei vielä työkalua visualisoida suunnitelmia”, Teppo Viinikka summaa tiedonhallinnan kokonaisuuden rakentamista. “Vektor.io otettiin työkaluksi visualisoida suunnitelmia ja helposti käytettäväksi työkaluksi”.
“Tiesimme jo ennestään, miten vahva Vektor.io on. Kenen tahansa käyttäjän on helppo lähestyä sitä, helppo käyttää Vektor.iota ja se ei mene tukkoon. Kun ihmiset ymmärtävät, että he eivät voi tehdä virheitä Vektor.iolla, niin he uskaltavat käyttää sitä helposti. Me halusimme mahdollisimman helposti lähestyttävän työkalun projektille” Viinikka summaa.
Kysyimme myös Pirlin tiedonhallinnasta vastaavalta Atte Kajanderilta, miten sujuvaa hankkeen tiedonhallinnan kokonaisuuden rakentaminen oli?
“Kokonaisuuden rakentaminen oli sujuvaa, kun tilaajalla oli jo näkemys M-Filesin käytöstä. Vektorio tuli mukaan, kun tarvittiin yhdistelmämallityökalu suunnitelmien yhteensovitukseen ja vuorovaikutteiseen sunnitteluun. Vektor.iossa on jo rajapinta M-Filesin käyttöön ja se oli ennestään tuttu työkalu muista projekteista. Helppo valinta. Meillä oli myös Flou.ion osalta hyviä kokemuksia ennestään”, Atte Kajander summaa.
Tiedonkulun varmistaminen on kaiken A ja O
Pirkkala-Linnainmaan allianssihankkeessa M-Files vastaa suunnitelmien, dokumenttien ja sopimusten tallennuksesta, jakamisesta ja versionhallinnasta. M-Files on metatietopohjaisia tiedonhallintajärjestelmä, jossa tieto luokitellaan sisällön eikä perinteisten kansiohierarkioiden perusteella.
Flou.io puolestaan tarjoaa hankkeen johtamisjärjestelmän, joka sisältää muun muassa aikataulut, kustannukset ja päätökset.
Vektor.io yhdistää ja visualisoi tietomallit, 2D-suunnitelmat ja paikkatiedon yhteen selainpohjaiseen käyttöliittymään.
Nämä kolme järjestelmää toimivat integroituina saumattomasti yhdessä ilman päällekkäisyyksiä.
Kysyimme hankkeen tilannekuvavastaavalta Annika Jaloselta, mikä on ollut toimivan tiedonhallinnan kokonaisuuden merkitys hankkeen tilannekuvan ja johtamisen kannalta?
“Toimiva tiedonhallinta on hyvin oleellinen asia. Kaikkien saatavilla oleva läpinäkyvä tieto on koko hankkeen perusta. Tiedonkulun varmistaminen on kaiken A ja O” Annika Jalonen painottaa.
Kysyimme, miten tiedonhallinnan kokonaisuus on toiminut kehitysvaiheessa ja mikä on ollut integraatioiden merkitys sujuvan tiedonhallinnan näkökulmasta?
“On ollut äärimmäisen tärkeää, että kaikki aineisto on yhdessä paikassa. Tietoa ei tarvitse tallentaa kahteen kertaan ja voidaan varmistua, että se säilyy paremmin. Tällä on myös pyritty siihen, että erillistä arkistointia ei tarvita” kertoo Atte Kajander.
“Tähän mennessä kaikki on toiminut hyvin. Kokonaisuutta on päästy matkan varrella kehittämään mm. rajapintojen ja ohjelmistojen osalta. Kun projektissa edetään rakennusvaiheeseen, on tämä tiedonhallinnan kokonaisuus mukana myös jatkossa”, arvioi Kajander.
Rakentaminen käynnistyy joulukuussa
Tampereen Raitiotie Oy toimii raitiotien rakentamisen tilaajana. Pirkkala–Linnainmaa-raitiotien ensimmäinen rakennusvaihe käynnistyy, kun valtuustojen päätökset ovat saaneet lainvoiman. Ensimmäisen vaiheen rakentamisen on tarkoitus käynnistyä joulukuussa 2024 ja valmistua elokuussa 2028.
Tavoitteena on, että toinen vaihe Partolasta Pirkkalan Suupalle ja Niihaman pysäkiltä Linnainmaalle käynnistyy toukokuussa 2028 ja valmistuu tammikuussa 2032. Toisen vaiheen toteutus edellyttää valtiontuen varmistumista.
Kysyimme Teppo Viinikalta, minkälaisia ajatuksia tiedonhallinnan kokonaisuudesta saatavista hyödyistä raitiotien rakentamisvaiheessa tällä hetkellä on?
“Kun rakentaminen käynnistyy, tulee projektiin mukaan yhtäkkiä valtava määrä uusia ihmisiä. Ihmiset pitää pystyä ohjaamaan viimeisimmän ja oikean tiedon pariin”, Viinikka täsmentää.
“Paria nappia painamalla avautuu Vektor.iossa kaikki juuri tietylle käyttäjälle oleellinen tieto. Mahdollisimman simppelisti. Kivijalka on, että oikea tieto on heti käytettävissä. että kaikki puhuvat samoista asioista samoilla termeillä. On oleellista, että mikään tiedonjyvä ei jää piiloon suunnittelupöydälle tai muihin vaiheisiin” Teppo Viinikka tiivistää.
Kaikki haastattelemamme projektin avainhenkilöt painottavat samaa asiaa: Rakentaminen ei onnistu ilman toimivaa tiedonhallintaa.
Tampereen Raitiotie Oy kiittää Tampereen kaupunkia ja Pirkkalan kuntaa luottamuksesta.

Pirkkala–Linnainmaa-raitiotien yleiskatsaus
- Kokonaispituus: Raitiotien kokonaispituus on noin 13,6 kilometriä.
- Pysäkit: Raitiotielle rakennetaan yhteensä 15 pysäkkiparia.
- Sähkönsyöttöasemat: Raitiotielle rakennetaan yhdeksän sähkönsyöttöasemaa.
- Raitiotien toteutuskustannus: 357,52 milj. € (Raitiotien yhteydessä toteutetaan Tampereen ja Pirkkalan liittyviä hankkeita, joiden kustannusarvio on 38,84 milj. €. )
Lisätietoa Tampereen Ratikan 22.10.2024 julkaisemassa tiedotteessa sekä Tampereen Ratikan Pirkkala–Linnainmaa -allianssin nettisivuilla.